Vau... voisiko joku nipistää minua. Ei, ei tämä taida unta olla. Olen siis matkalla kohti Kanadaa, MM-kisoja. Jos olisin syksyllä ennen koulun alkua kuullut: "Hei sinä siinä! Sinut on valittu maajoukkueeseen." En tiedä olisinko sitä uskonut - ainakaan ihan heti. Nyt se on kuitenkin uskottava. Se on totta!
Mutta palataanpa hieman ajassa taakse päin...
Kesä -08 oli vaihtumassa syksyksi ja toinen vuosi maisemasuunnittelun sekä viherrakentamisen opinnoissa oli alkamassa Hämeen ammattikorkeakoulussa. Silloin tällöin loman ja meneillään olleen työharjoittelun tiimoilta olin ehtinyt katsastaa koulusähköpostia ja sinne tulleita maileja. Siellä oli tullut opettajalta viesti: "Nyt olisi mahdollisuus päästä Skillsin maajoukkueeseen viherrakentamisen kilpailijaksi. Karsinnat järjestettäisiin syyskuun puolivälissä ja halukkaiden karsijoiden ilmoittautuminen viimeistään...jne". Päivää ennen viimeistä ilmoittautumispäivää päätin, että lähden yrittämään. Mitä muka menettäisin jos lähden 'leikkiin mukaan'? Parempi se, että epäonnistuu yrityksessä kuin se, ettei yritä ollenkaan...
Kahdet karsinnat tuli, oli ja meni. Niiden jälkeen oli peli selvä ja tässä sitä nyt ollaan: maajoukkueessa ja lähdössä Tyynenmeren tuolle puolen, Kanadaan, kohtaamaan muut maailman huippuviherrakentajat sekä tulossa takaisin sieltä monta kokemusta ja elämystä rikkaampana! Onpahan ainakin sitä mitä mummona muistella :D
