Ne vaivaiset 29 päivää ja sitten

Kevät saapuu vauhdilla ja niin ne Vaasan Taitajakisat 2009 sekä II maajoukkueleiri lähestyy vääjäämättä, jihuu! Leiri on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen on Vaasassa. Muut sessiot ollaan omassa valmennusyksikössä tiukasti treenaamassa ja sitten pääkaupunkiseudulla vielä kokoonnutaan yhdeksi päiväksi.

Mutta asiasta jälleen itse kukkaruukkuun.Taitajakisat siis järjestetään tänä vuonna Vaasan Botniahallissa 25.-27.3. Kisoissa on tarkoitus paljastaa 27. päivä lopullinen maajoukkuekokoonpano koko Suomelle ja miksei muullekin maailmalle. Julkistamistilaisuuden lisäksi osa joukkueesta on kisoissa ja näytöksissä mukana. Tsemppiä heille! Ja hei, tietenkin toivotan teidät kaikki tervetulleiksi katsomaan kisoja ja julkistamistilaisuutta :)

Treenaukset on itsellä ollut lähes tauolla hiihtolomailuiden takia, mutta kuntoa on yritetty pitää yllä punttisalin ja lenkkeilyn avulla. Toivottavasti sitä pääsee kunnolla treenailemaan taas loman jälkeen.

Tässä vielä infoa ja linkkejä Taitaja 2009 -kisoista:
Taitaja 2009?
Aikataulu
Kisa-alue (pdf)
Botniahallin kotisivut
Ajo-ohjeet

Sattuu ja tapahtuu

Kylläpä nukutti viime yönä, ei mikään ihme sinänsä kun eilen paiskittiin harjoituksia enempi vähempi hiki hatussa. On se muuten kumma juttu, että kuinka sitä aina löytääkin uusia lihaksia itsestään fyysisesti rasittavien reenien jälkeen *paikat hieman jumijumii* Mutta sillä ne jumit lähtee millä ne on tullu eli takaisin pykäämään :)

Tänään reenipäivä alkoi hieman hassusti. Oli päässyt käymään niin, että Ernolla oli vahingossa menny aamu-unet hieman pitkäksi. Eipä auttanut muu kuin valmentajasta tuli Erno hetkeksi ja sitten ruvettiin pohtimaan miten saadaan suunnitelmassa oleva perinnekiveys mittailtua kohilleen. Seuraavaksi tasattiin pohjat, jotta pääsin kiviä latomaan. Aamupäivä sujui muitta ongelmitta hyvin. Jälleen kerran tuli hyviä vinkkejä niin kiskojen asentamiseen (kiskoilla tasataan pohjamaa sileäksi) kuin liuskekivien käsittelyyn mitä en aikasemmin ole päässyt tekemään.

Kisoihin on kuulemma odotettavissa jotain pehmeämpää kivilaatua kuin meillä täällä Suomessa käytettävät kivet, joten seuraavalla treenikerralla saadaan harjoitella niiden käsittelyä. Luultavasti ja jos kaikki hyvin menee, me päästäisiin huhtikuussa Saksaan noin viikoksi treenaamaan samaisia kiviä, jei!

Reilun tunnin kuluttua Erno pääsi paikalle ja yhdessä aloitettiin sahatun liuskekiveyksen teko. Samaisessa hallissa ollut golffariporukka sai kahvipaussillaan "musiikkia" korville kun timanttisahan kanssa viimeisteltiin kivet asennusta varten. Eipä ehditty sahaamaan kuin kaksi ja melkein se kolmas kivi kun meikäläisen ollessa sahauspuikoissa, kärtsähti hallista sulake. Nonni. Sahauksessa ollut kivi keikahti ja sahan terä jumiutui kiveen hetkeksi. Eipä siinä siis muuta tarvittu ja sulake oli kaput. Siis menee ensikertaan se leikatun liuskekiveyksen teko...

Hommaa kyllä riitti epäonnesta huolimatta. Perinnekiveys, jota aamulla olin aloitellut jatkettiin valmiiksi. Loppupäivä tehtiin tavallista liuskekiveystä työn toiseen kulmaan. Tässä rytäkässä kaatuivat kottarit ja sormet olivat lujilla meillä molemmilla. Yhteenvetona voisi todella sanoa, että tää päivä oli semmonen sattumusten sarja.

Ennen kun olisi sattunut astetta vakavampaa, katsottiin parhaaksi ottaa harjaa tassuihin ja aloittaa paikkojen siistiminen. Ei tule sitten keltään sanomista kun hetkeen ei päästä työtä viemään loppuun ja onhan se siisteys loppupeleissä kaiken A ja O ;)

Harjoitustunteja kertyi yhteensä 16 (8+8)

Tässä vielä treenien loppusaldoa ja tuhrunen suunnitelma:

Kivinen tie kohti Kanadaa

Jihuu, vihdoinkin päästiin aloittamaan kunnolla se valmistautuminen ja valmentautuminen kisoihin!

Tehtäväksi Ernolle (kisaparilleni siis) ja mulle annettiin pari vuotta vanha karsintatehtävä, jota oli hieman sovellettu meille (kasvit jätettiin jostain syystä nyt istuttamatta eikä nurmikkoakaan ruvettu yhdeksi päiväksi asentamaan paikoilleen, tuhlaustahan se olisi ;D). Siispä mitä jäi jäljelle: liuskekivimuuri, istutusallas, kiveys ja aita.

Alkulämmittelynä purettiin sopiva aukko työlle hallin hiekkalaatikkoon nostellen 50x50 cm betonilaattoja seinustalle, puuh... Seuraavaksi lähdettiin mittaamaan ja merkitsemään rakennusaluetta kohdilleen *seiväs sinne, seiväs tänne, hieman linjalankaa väliin*. Koko tehtävä on sen verran pirumainen, että sen suunnittelija oli varmaankin saanu jostain taiteellisuuspuuskan: muuri oli hienosti ja ennen kaikkea vapaamuotoisesti piirretty ja sehän on viherrakentajan painajainen. Nooh, siitä selvittiin kuin aikamme asiaa pähkäiltiin, mittailtiin ja naputeltiin merkkikeppiä paikoilleen.

Erno otti tehtäväkseen aloittaa liuskekivimuurin teon ja miulle tuli hommaksi ruveta kyhäämään istutusallasta. Kysymyksiä heräsi tuon tuosta, mutta apua ja hyviä vinkkejä tuli sekä valmentajalta että Ernolta. Eihän se muu auta kuin kysellä, kysellä, välillä taas tehdä, ja taas kysellä :) totuus kun on, että kyselemällä, tekemällä ja toistamalla oppii kaikkein eniten.

Altaan valmistuttua jatkettiin yhdessä liuskekivimuuria eteenpäin. On se muuri sitten niin V-mäisen kiva koota, melki vois verrata 1000 palan palapeliin. Kiviä käännetään ja väännetään, sovitetaan ja mallataan eikä sittenkään taho osuu kohilleen. Ei siis sovellu heikkohermoisille tämä väkertely ;)

* * *

Päivän tuloksena oli lähes valmis liuskekivimuuri ja valmis istutusallas. Ja hiekassahan sitä oltiin päästä varpaisiin :D Siispä, kotiin, suihkuun ja hieman venyileen niin huomenna jaksaa taas pakertaa. Luvassa on liuskekivien leikkaamista timanttisahalla ja niiden asentamista paikoilleen, mutta se onkin sitten jo toinen tarina.

Leireillen Espoossa

Seuraavaan leiriin on vielä jonkin verran aikaa niin vois kertailla mitä viime leireilystä jäi mieleen.

Ensimmäiselle maajoukkueleirille kävi kutsu Joulun tienoilla. Leiri järjestettiin tammikuun alkupuolella Espoossa, jonne piti jollain tavalla itsensä eksyttää. Eipä siinä muuta kun laukku pakattiin, hypättiin Hesan junaan ja Kampista bussilla tsombailtiin kohti tuntematonta määränpäätä. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja perille päästiin onnellisesti... mitä nyt hieman harrastettiin "sight seeingiä" kun bussimatka venyi pari pysäkkiä turhan pitkäksi :D

Ekana päivänä oli päällimmäisenä leiriohjelmassa esittäytyminen toisille leiriläisille. Päivä aloitettiin Skills:n johdon tervetulotoivotuksin ja kertomisin Skills:n toiminnasta. Seuraavaksi oli kilpailijoiden vuoro esittäytyä, kukin kerrallaan. Välillä tietysti lepuutettiin hieman ajatuksia ja nautittiin hyvistä tarjottavista. Päivään kuului kaiken tämän lisäksi ryhmäytymistä joukkuepapin johdolla sekä kuntokartoitus ilman verta, hikeä ja kyyneleitä. Päivä päättyi kartoituksen yhteenvetoon ja loppuilta sujui mukavasti joukkuekavereihin tutustuessa. Jo samana iltana mentiin ryhmäleikkejä ja nauru oli yks jos toisella herkässä. Aivan älymukavaa porukkaa koko tiimi :)

Toisena päivänä saatiin yleistä infoa Kanadasta ja edellisillan tapaan piirileikit jatkuivat kun me kilpailijat esittäydyimme lajien eksperteille sievässä ringissä. Puolenpäivän aikaan porukka jaettiin kolmeen ryhmään ja sitten suunnistettiin oman ryhmän kanssa rastilta toiselle. Ekalla rastilla käytiin hymyilemässä kameralle siniseen pukeutuneena, tokalle rastilla taas ryhmäydyttiin erilaisten tehtävien parissa ja kolmannella allekirjoitettiin viralliset sopimukset pelisäännöistä. Loppupäivä sujui erilaisia ryhmäytymistehtäviä ratkoen (esim. koottiin legolentokenttä yhteistuumin ilman puhetta ja yritettiin ratkoa miten A4-paperista saadaan ihminen mahtumaan lävitse), joukkuepsykologin oppeja kuunnellen ja joukkueenjohtajien haastateltavana. Illalla saatiin nauttia taas ryhmäleikeistä, saunasta ja iltapalasta. Leikkien tuoksinnassa ilta eteni vauhdilla ja hiljaisuuden aika koitti nopeasti. Oli siis pakko siirtyä huoneisiin katsomaan, josko se nukkumatti olisi jo unihiekkaa heittelemässä.

Kolmas ja leirin päätöspäivä, kaikki kiva siis loppuu aikanaan :( Nojuu, kaikesta huolimatta aamulla kerrattiin päivän ohjelmaa ja tarkastettiin, että kaikilla oli suunnitelma kotiinpaluusta. Päivän aiheina oli ravinnon ja levon tärkeys, maskotin nimeäminen ja joukkueen julkistamistilaisuuden treenaaminen. Maskotille saatiin monta hyvää nimiehdotusta, joista parhaaksi valittiin Urho-Sisu Leijona. Mikäpä olisikaan parempi nimi pörröharjaiselle eläinten kuninkaalle ;D Urho-Sisulle äänestettiin myös kummi, joka huolehtii hänet aina sinne missä milloinkin joukkue kokoontuu. Kasteen jälkeen harjoiteltiin julkistamistilaisuutta seuraavaa leiriä varten. Siinä sitä muisteltiin, että kumpikas nyt olikaan se oikea ja kumpi vasen puoli. Päivän lopuksi edellisestä joukkueesta pari kilpailijaa oli tullut kertomaan omista kokemuksistaan, treenauksesta ja itse kisoista. Ohjelman loputtua ja pikaisten päätöskahvien jälkeen oli aika suunnata nokka kohti pohjoista ja kotia...

Leiri oli mahtava kokemus ja joukkuehenkeä oli ilmassa jo heti ensimmäisestä päivästä lähtien, mikä on tosi tärkeää jatkoa ajatellen. Kilpailijoiden kesken heräsi leirin aikana huolestuttava kysymys, että kun meno on jo näin vauhdikasta ensimmäisellä leirillä, niin mitä se sitten tulee olemaan Kanadassa?? XD Se jää nähtäväksi, mutta positiivisella mielellä tästä on loistava jatkaa eteenpäin. Siispä Vaasassa nähdään :)

Leirikuvathan löytyivät täältä.

Knoppitietoa lajista

Ajattelin, että voisin tarinoida siitä mimmoisesta lajista tässä on kyse eli millaiseen soppaan oonkaan lusikkani laittanu :D

Siispä, jos lyhyesti asiaa vois kuvailla on viherrakentaminen (Landscape Gardening) kilpailumuotona parhaimmillaan kuin olympialaisten kymmenottelu ja miesten telinevoimistelu yhdistettynä yhdeksi lajiksi. Kyseessä on sekä tekniikka- että voimalaji, jossa työmenetelmät ja -ergonomia pitäisi olla loppuun asti hiottuja.

Kisoissa kilpailijaparin on tarkoitus rakentaa 7000x7000x300 kokoiseen puukehikkoon neljän päivän aikana annetun vihersuunnitelman mukaan pienimuotoinen piha/puutarha/viheralue (Huom! Noi mitat on milleinä eli ei me New Yorkin Central Parkia sentään pykätä ;D). Käytössä on erilaisia materiaaleja, mm. luonnonkiveä, betonia, puuta, maa-aineksia (sora, murske, kivituhka, multa yms.), siirtonurmea, erilaisia kasveja ja keinotekoisia materiaaleja kuten muovia ja kuitumattoja. Kisatehtävä sisältää aina 4-5 rakennuselementtiä, joista koko suunnitelma muodostuu yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi. Elementtejä ovat betonilaatoitus, luonnonkivipinnat, muurit, portaat, puurakenteet, vesirakenteet ja istutukset. Pakollisia näistä ovat kovat pinnoitteet ja istutukset. Suunnitelmasta 60 % on istutusten ja nurmikon osuus. Materiaaleista me tullaan saamaan näytepalat kolme kuukautta ennen kisoja, jotta niihin saadaan hieman tuntumaa etukäteen.

Arviointiperusteita on melkoinen litania, mutta käytännössä jokaikinen liike voi olla se ratkaiseva. Mittaamistarkkuus, työskentelytapa ja -ergonomia, eri materiaalien käsittely, elementtien asennus, istuttaminen sekä työvälineiden ja koneiden käyttö... aivan kaikki arvioidaan ja se pari voittaa, joka parhaiten näistä kriteereistä suoriutuu, yllätys yllätys. Kilpailussa ei onneksi mitata teoreettista osaamista, mutta on siitä aina hyötyä. Esimerkiksi suunnitelmassa on monta asiakirjaa, joita täytyis osata tulkita: minne mitkäkin kasvit istutetaan ja mille korkeudelle se patio kasataan.

Itse kilpailutyö saadaan tietää kolmea kuukautta ennen kisoja, MUTTA... kisan tuomarit muuttavat tehtävää max. kolmanneksen varsinaista koitosta varten. Eihän kisassa muuten mitään jännää oliskaan.

Tässä on muutamia kuvia edellisvuosien WorldSkills-kisoista:
Suomi, Helsinki 2005
Japani, Shitzuoka 2007
Kuvat varmasti kertovat enemmän kuin tuhat sanaa :)

Harjoituksia odotellessa

Ensimmäisestä maajoukkueleiristä on ehtinyt vierähtää jo kolmisen viikkoa ja harjoituksia ollaan tällä hetkellä sopimassa valmentajien kanssa. Harjoituspaikkana on HAMK:n Lepaan yksikön puistohallin hiekkalaatikko ja sitten kesällä luultavasti harjoittellaan niin yksin kuin yhdessä kilpailijaparin kanssa Tampereen seudulla. Mahdoton ajatus ei ole sekään, että tekisimme näytöstyylisen tehtävän joillakin puutarha/piha -messuilla tässä harjoitusjakson aikana ennen syyskuun 'ensi-iltaa'. Pariharjoitusten lisäksi olisi tarkoitus harjoitella yksin niitä perusasioita, jotka on enemmän tai vähemmän hallussa. Oman kunnon ylläpitäminen kuuluu myös asiaan eli lenkkeilyä, salilla käymistä ja yleistä liikkumista pyritään harrastamaan säännöllisesti. Lisäksi valmentajan toivomuksesta kaikenlaista viherrakennukseen liittyvää oheismateriaalia (kirjat, TV-ohjelmat, lehdet.. yms yms.) olisi hyvä tutkailla, vaikka onhan se heti todettava, että parhaiten oppii kun tekee itse.

Tällä tietämällä ensimmäinen harjoitussessio alkaa siis helmikuussa viikolla 8. Silloin olisi tarkoitus käydä läpi parin kanssa edellisen World Skills -kilpailun (Japani) kisatehtävä, joiltakin osin soveltaen. Myös kilpailija-analyysit tullaan täyttämään tuolloin. On hienoa päästä näkemään miten parin kanssa tiimityöskentely sujuu ja miten haastava tehtävä tuo edellinen on ollut. Se on ainakin selvä, että helpolla ei tulla pääsemään missään. Ei harjoituksissa saati sitten itse kisoissa.

Ja vaikka harjoituksia tehdään sisällä niin kuten kuvakin kertoo kyseessä ei ole siisti sisätyö X)