Odotusta... odotusta... odotusta...
Nyt on sitten jo toinen leiri hyvää vauhtia meneillään. Perjantaina 27.3. oli aikainen herätys kun piti suunnata nenä kohti Vaasan taitaja-kisoja ja maajoukkueen julkistamistilaisuutta.
Yhdessä Maikin kanssa hypättiin Tampereelta junaan, jossa liityttiin Ericin ja Joonaksen seuraan. Matka sujui mukavasti kuulumisia vaihtaen ja niitä näitä jutustellen. Seinäjoella vaihdettiin intercitystä taajamajunaan, joka vei meidät pääteasemalle Vaasaan.
Vaasan asemalta saatiin porukkaan mukaan muitakin joukkuelaisia ja joukkuepapin johdolla lähdettiin suunnistamaan bussipysäkille, josta oli non-stop kuljetus Vaasan botniahallille. Lisää siis istumista :D Kolmen tunnin matkustamisen jälkeen oltiin vihdoin perillä, huoh. Osa oli matkustanut sitäkin kauemmin, mutta hyvää harjotusta tää on siihen yhdeksän tunnin lentoa varten, Euroopasta Kanadaan.
Botniahallissa päästiin syömään ja aloittamaan ryhmäytymisleikit. Media osoitti myös kiinnostuksensa meitä kohtaan kun muutama otettiin NRJ:n haastateltavaksi ja valokuviakin tultiin eri tahoilta ottamaan ryhmäytymisestä. Oli varmaan hupaisa näky myöskin koko kisayleisölle kun maajoukkuelaiset leikkivät milloin ameebaa, milloin gorillaa, esittivät sähkövatkainta, napsuttelivat ja läpsyttelivät käsiään laskemalla kolmeen... itsellä kun ei ainakaan pokka pitänyt. Hyvä idea tuo lasiseinäinen seminaaritila ;)
Suurin osa botniahallissa vietetystä ajasta meni odottamiseen. Syötiin, odotettiin, ryhmäydyttiin, odotettiin, jonotettiin harjoituksiin, odotettiin, katseltiin kisa-aluetta, odotettiin, harjoiteltiin julkistamistilaisuutta, odotettiin... arvaatte siis varmaan mikä jäi päällimmäisenä mieleen. Odotus toisaalta palkittiin kun vihdoin marsittiin sinivalkoisena kulkueena lippuja heilutellen yleisön eteen, vau... Oli melkoinen tunnelma kun poistuttiin aplodien saattelemana pois lavalta. Ja Kanadassa tullaan tekemään sama juttu, mutta tunnelma siellä on kuulemma Vaasan tilaisuus potenssiin 2 000 XD
Tilaisuuden jälkeen poistuttiin hotellille majoittumaan, syömään, kuulemaan infoa ja näkemään kuvia Kanadan kisapaikasta. Porukka oli päivän päätteeksi niin nuutunutta, että ei jaksettu enää edes piirileikkejä mennä ja se jos mikä näin jälkeenpäin harmittaa. Eipä siis mennyt kauan kun moni oli jo höyhensaarilla.
Lauantaina jakaannuttiin kolmeen ryhmään ja mentiin ensimmäisen leirin tapaan rastilta toiselle. Ensimmäisella rastilla ryhmäydyttiin jälleen, toisella sovitettiin työjalkineet kisoja varten ja kolmannella käytiin läpi henkistä valmentautumista joukkuepsykologin kanssa. Päivä päättyi kahvitteluun. Matka kotiin pääsi alkamaan taas.
Tässä oli kuitenkin vasta ensimmäinen osa koko leiriä. Ensiviikolla on tarkoitus treenata omassa valmennusyksikössä. Meillä Ernon kanssa olisi hommana se työ, joka tulee olemaan siellä Norjassa kisatehtävänä. Koko viikon mittainen leiri päättyy vasta ensilauantaina kun koko joukkue kokoontuu pk-seudulle. Silloin otetaan mittoja edustusasuja varten ja sovitellaan työpuvut.
Mutta vielä kerran saanen esitellä: Suomen ammattitaitomaajoukkue vuosimallia 2009